Piha mullistus

Ulkona tuoksuu multa, kevätaurinko helottaa ja puutarhatyöt on saanu aloittaa. Meillä ne alkoi sitten oikein pohjia myöten. Vihdoin ja viimein, ties kuinka monen vuoden odottelun jälkeen voin sanoa, että suutarin lapsi saa kengät! Ja vielä molempiin jalkoihin! :D Talon ympärille uusitaan salaojat ja laitetaan kivijalan eristykset kuntoon. Siinä samalla tulee tehtyä terassin eteen kiveyksen pohjat ja istutusalueet. Aloitettiin viime viikonloppuna, kun isäntä haki pikkukoneen työmaalta kotiin. Ja jatketaan kunhan pääsiäisloma perjantaina alkaa. JIPPII!!! Vihdoin saa yhden ison projektin alta pois ja pääsee toteuttamaan niitä suunnitelmia, jotka on alkaneet sanoilla; 'Sitten kun on salaojat uusittu, niin teen....' :D Voi tätä onnen päivää, jota on varmaan 7 vuotta odotettu! :D

Piha on nyt mullin mallin ja jaloissa kulkeutuu multaa sisälle asti. Onneksi en saanut päähäni ruveta haravoimaan nurmikkoa aiemmin! Olisi mennyt turha työ ihan hukkaan :) Oman projektini perhospuutarhan suhteen pääsin aloittamaan jo kevättalvella, kun raivasin yhden ryteikön tontin reunalta, suuren lietesäiliön ympäriltä. Sinne oli kasvanut vieri viereen koivuja, mäntyjä, pajua... Kaadoin puita ja niiden tilalle istutan mm. syreeniä. Se peittää mukavasti taakseen tuon ruman lietesäiliön ja luo kivan taustan pienelle rinteelle, johon istutan perhoskasveja. 

Ensi talven takkapuut tuli tehtyä samalla.

Kahvitauolla työn lomassa tietenkin pihalla, ihan kuin retkellä :)

Kurjenkellomätäs on kasvanut heinien seassa jo monta vuotta. Siitä olen jakotaimiakin ottanut muualle ja silti on sitkeästi tässä paikallaan kasvanut rikkaruohojen ympäröimänä. Se täytyy säästää, kaunis valkoinen kellokukka.

 

Kaadettujen koivujen kannot ovat tarjonneet mahlabaarin heränneille perhosille. Ainakin nokkosperhosia ja neitoperhosia on ollut ahkerasti kannoilla mahlalla herkuttelemassa. Perhoset ovat muuten aika hyviä naamioitumaan siivet supussa.

Etsi kuvasta perhonen.

Nokkosperhonenhan se sieltä siipensä aukaisi.

Kevät näyttää etenevän nyt hyvää vauhtia muutenkin ja puutarhakierroksella löytää aina jotakin uutta puskemassa maasta kohti valoa. Tarhakylmänkukan karvaiset alut paistattelevat kevätauringossa. Näitä täytyy ehdottomasti saada lisää!

Harmaamalvikin siemenpankit ovat täynnä siemeniä. Keräsin muutaman taskuun kylvöjä varten. Nämä kasvaa Katajamäen autiotuvan pihassa. 

 Yllätin itseni, kun en muistanut, että olin tyhjännyt yhden sipulipussin puolikkaan kukkapenkkiin. Aloin ihmettelemään, että mitenkäs tässä näin paljon krookuksia kasvaa, kun ei aiemmin ole ollut kuin muutama. Kunnes sitten muistini syövereistä kaivelin muistikuvan viime syksyn sipulien istutuksesta. Ai joo, tähän ne taisin loput kipata :D Kiva ylläri! 

Mukavia keväisiä puutarhahetkiä!

:)