perjantai 15. kesäkuuta 2018

Puutarhavierailu Skaftungiin, Kristiinankaupungissa

Koulun ja työn kautta tutustuu mukaviin puutarha-alan ihmisiin ja 
yksi heistä on Riina Kruus, jonka puutarhaassa ja puutarhamyymälässä
pääsin vierailemaan.

Puutahasta löytyi paljon mielenkiintoisia perennoja, puita ja pensaita.
Pihassa on pieni putiikki, josta löytyy erikoisia koriste-esineitä puutarhaan ja terasille.
Paljon sellaista, mitä Suomessa ei muualla ole myynnissä.

Esim. nämä ruostetiset isot maapallot.
Kaunis yksityiskohta puutarhassa ja iltaisin sinne voi laittaa kynttilän tai 
ulkotulen tunnelmaa tuomaan.

Samaan sarjaan kuuluu erilaisia lyhtyjä ja koriste-esineitä.


Puutarhaassa erilaiset puut tietenkin kiinnittivät huomioni.
 Kuten tämä kirjavalehtinen vaahtera.

Tummanpunaiset lehdet antavat mukavasti kontrastia istutusalueeseen.


Marjaomenapensas täydessä kukassa taustalla.

Kukkapenkin keskellä kukki ihanan värinen Iiris.
 Ilman kotiinviemisiä en itsekkään lähtenyt.
Tällainen tuijalajike, 'Dumosa' lähti kokeiluun omaan pihaan.
Se muistuttaa kasvutavaltaan pilvenhattaraa.

Toinen erikoisuus, myös tuija. Thuja occ. 'Malonyana Holub'.
Tämä on niiin ihana! :D

Nämä ovat menestyneet Riinan puutarhassa hyvin.
 Riina on tuonut ne Virosta, suunnilleen samanlaisista 
kasvuoloista, mitä Kristiinankaupunki on.
Katsotaan mitä tuumivat meidän pihasta, joka on enemmän sisämaassa.

Riinan puutarhamyymälä löytyy osoitteesta Skaftungintie 153, Skaftung.
Tulevana viikonloppuna Riinan löytää tuotteineen Kristiinankaupungin avoimista porteista
pihasta nro 32.
:)

Mukavaa viikonloppua!!
 :)

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Virallisesti viherpeukalo ja rodopenkin kukintaa

Nyt on yksi etappi elämässä saavutettu ja 
puutarhuri/viherrakentaja opinnot saatu päätökseen.
Reilun puolentoista vuoden työ ja uurastus palkittiin
ja nyt olen sitten virallisesti viherpeukalo :D
Olo on huojentunut ja onnellinen.
Onhan tämä mun unelma-ammatti.
:)

Koulusta sai hyvät eväät matkaan ja oppiminen jatkuu ja
ensimmäinen pihakin on jo työn alla. Mielenkiinnolla odotan mitä
tulevaisuus tuo tullessaan puutarhan saralla.

Omassa puutarhassa viime kesänä istutetuista alppiruusuista 
'P.M.A Tigersted' on puhjennut kukkaan.

Toinen alppiruusu 'Helsinki university' tyytyi kasvattelemaan 
uutta lehdistöä. Vaikka kukinta jäi väliin, olen onnellinen, että kasvua tapahtuu.
Odotan innolla, että nämä kasvavat isoiksi pensaiksi.

'Helsinki universityn' alle istutin kanadanruohokanukkaa (Cornus canadensis)
Sen kukinta kuvissa oli niin kaunis, että halusin sitä ehdottomasti rodojen alle.
Katsotaan kukkiiko vielä tänä kesänä vai odotellaanko ensi vuoteen.


Männyn ympärille istutin rönsytiarellaa, eli pitsimyssyä (Tiarella Cordifolia)
Se on täydessä kukassa ja levitellyt jo pikku alkuja ympärilleen.

  
Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa uutta viikkoa!
:)

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Kuinka suuri kuusi mahtuu pieneen bemariin?

Niinkuin aiemmin mainitsin, oli koulun puitteissa 
työharjoittelussa Etelä-Pohjanmaan taimistolla.

Aivan huikean ihanan harjoittelun päätteeksi
sain kotiinviemiseksi jotain aivan ihanaa.
Jotain mistä olen haaveillut monta vuotta.

Saanko esitellä puutarhan uuden tulokkaan;
riippakuusi Picea abies 'Frohburg'
Olkoon tämä puu alku kotiarboretumille.

Riippakuusi on jotenkin niin sympaattinen alaspäin pyrkivine latvuksineen.
Latva kun ei tiedä olevansa latva. Jos kuusen haluaisi vielä korkeammaksi, latva täytyisi tukea ylöspäin, mutta minulle riittää tämä korkeus ja latva saa laskeutua alas.

Ennen kun kuusi kotiutui saatiin hyvät naurut,
kun sitä sovittelimme mun pikku bemariin.
Kuusella on nimittäin mittaa reilu 160 cm
 ja päälle vielä iso juuripaakku.
Mutta jos minä mahdun autoon ja isäntäkin, joka on yli 180 cm, niin 
täytyyhän sinne tuo kuusikin mahtua??
 Tämä on sitä puihin hurahtaneen logiikkaa luultavasti :D


Tosin en ottanut huomioon, että kuusi ei voi koukistaa jalkojaan.
Mutta niin vain kuusi saatiin kyytiin ja ehjänä kotiin. Vähäkin pidempi kuusi
olisi jo vilkutellut takaikkunasta.
Kyllä sitä on ollut hymy korvissa, kun sitä on tuossa pihassa ihaillut.

Jos suru- tai riippakuuset kiinnostaa tai muut erikoiset havut, kannattaa piipahtaa
Etelä-Pohjanmaan taimostolla. Sieltä löytyy monenlaista erikoisuutta aina käärmekuusista
mataliin havuihin.

Abies koreana 'Icebreaker'
 Tämä on seuraava haaveiden kohde :)

Rodovalikoimassa on valinnanvaraa.

Lisäksi taimistolla on laajat perenna-, ruusu-, lehtipuu-, hyötykasvi-, pensasvalikoimat.
Kiitos E-Pn taimistolle ikimuistoisesta harjoitteluajasta!
 Ei olisi paremmin voinut työharjoittelupaikkavalinnat osua kohdilleen :)

Mukavaa viikon alkua ja tervetuloa uudet lukijat!


perjantai 1. kesäkuuta 2018

Toukokuu kukkii

Tänä vuonna kevät oli kaksi viikkoa etuajassa. 
Siitäkin huolimatta, että lumihankien keskellä mietti, 
että kuinka myöhälle kevät nyt menee.
Mutta ei. Tänä vuonna toukouussa on puhjennut kukkaan moni,
 joka yleensä kukkii vasta kesäkuun puolella. 

Tässä pala toukokuun kukintaa kuvina.

Tulikellukka (Geum coccineum) hehkuu punaoranssina.
Parin vuoden takainen rikkaruohottuneen kukkapenkin ylösnosto ja uudelleen istutus palkittiin.
Perennat ovat tuuhentuneet silmissä ja juolavehnä ja nokkoset ovat väistyneet.

Viime vuonna istutettu särkynyt sydän (lamprocapnos spectabilis) kasvatti muutaman sydämen.
Laukkoja istutin viime syksynä ja ne kukkivat komeasti.
Kastella on saanut runsaasti kuivuuden jatkuessa.

Tarha-alppikärhö (Clematis Alpina 'Plena') 
Taustalla kasvavaa humalaa joutuu ohjailemaan, jotta ei 
kietoudu Clematiksen ympärille.

Kalliokielo (Polygonatum odoratum)

Tuoksumatara (Galium odoratum)

Kesäkukkapenkki näyttää vielä vähän ankealta, kun viime viikonloppuna ehdin
taimeni sinne siirtää. Edessä on pari daaliaa.
Eikö se siitä ala näyttämään paremmalta, kun kasvavat.

Pesäkuusi on iloisen kevään vihreä.

Puutarhamyymälästä mukaan lähti uusi pelakuu 'Fireworks'
Se oli jotenkin niin kaunis, että en voinut vastustaa.

Toukokuu on ollut aina uuden kasvukauden alku ja puutarhan heräämisen riemua, 
mutta tänä vuonna siihen sekoittui myös surua, sillä oma rakas puutarha seuralaiseni
löytyi kuolleena läheiseltä pellolta. Vallu-kissa on ollut erityisen rakas meille, koska 
se on omalla höpsähtäneellä persoonallaan saanut hymyn huulille silloinkin, kun 
elämä potki rankimmin päähän. Se tuli aina terassin ovelle koputtamaan, kun
halusi sisälle ja ovessa on muistona pieni vihreä läiskä, kun harmaa maali
on kulunut lukuisten koputtelujen vuoksi pois.
Puutarhatöissä se oli aina mukana, välillä itsekkin multaa tonkien, välillä
vain vieressä makoillen tai lähellä ympäristöä tutkien.

Vallu haudattiin valkoisten kukkien penkkiin ja haudalle ostin
valkoisen särkyneen sydämen, sillä sydänhän siinä särkyi, kun joutui hyvästit sanomaan.
Ainutlaatuinen kissa.

Toukokuu hujahti nopeasti ohi ja omalta osaltani työharjoittelut on päättyneet ja 
ensi viikolla käymme näytön arvioijien kanssa viimeiset keskustelut ja arvioinnit.
Suurin työ on kuitenkin tehty ja työharjoitteluista jäi todella hyvä mieli.
Näillä eväillä on mukava jatkaa niin töissä kun omassa puutarhassakin.

Mukavaa kesäkuuta!