Toukokuu kukkii

Tänä vuonna kevät oli kaksi viikkoa etuajassa. 

Siitäkin huolimatta, että lumihankien keskellä mietti, 

että kuinka myöhälle kevät nyt menee.

Mutta ei. Tänä vuonna toukouussa on puhjennut kukkaan moni,

 joka yleensä kukkii vasta kesäkuun puolella. 

Tässä pala toukokuun kukintaa kuvina.

Tulikellukka (Geum coccineum) hehkuu punaoranssina.

Parin vuoden takainen rikkaruohottuneen kukkapenkin ylösnosto ja uudelleen istutus palkittiin.

Perennat ovat tuuhentuneet silmissä ja juolavehnä ja nokkoset ovat väistyneet.

Viime vuonna istutettu särkynyt sydän (lamprocapnos spectabilis) kasvatti muutaman sydämen.

Laukkoja istutin viime syksynä ja ne kukkivat komeasti.

Kastella on saanut runsaasti kuivuuden jatkuessa.

Tarha-alppikärhö (Clematis Alpina 'Plena') 

Taustalla kasvavaa humalaa joutuu ohjailemaan, jotta ei 

kietoudu Clematiksen ympärille.

Kalliokielo (Polygonatum odoratum)

Tuoksumatara (Galium odoratum)

Kesäkukkapenkki näyttää vielä vähän ankealta, kun viime viikonloppuna ehdin

taimeni sinne siirtää. Edessä on pari daaliaa.

Eikö se siitä ala näyttämään paremmalta, kun kasvavat.

Pesäkuusi on iloisen kevään vihreä.

Puutarhamyymälästä mukaan lähti uusi pelakuu 'Fireworks'

Se oli jotenkin niin kaunis, että en voinut vastustaa.

Toukokuu on ollut aina uuden kasvukauden alku ja puutarhan heräämisen riemua, 

mutta tänä vuonna siihen sekoittui myös surua, sillä oma rakas puutarha seuralaiseni

löytyi kuolleena läheiseltä pellolta. Vallu-kissa on ollut erityisen rakas meille, koska 

se on omalla höpsähtäneellä persoonallaan saanut hymyn huulille silloinkin, kun 

elämä potki rankimmin päähän. Se tuli aina terassin ovelle koputtamaan, kun

halusi sisälle ja ovessa on muistona pieni vihreä läiskä, kun harmaa maali

on kulunut lukuisten koputtelujen vuoksi pois.

Puutarhatöissä se oli aina mukana, välillä itsekkin multaa tonkien, välillä

vain vieressä makoillen tai lähellä ympäristöä tutkien.

Vallu haudattiin valkoisten kukkien penkkiin ja haudalle ostin

valkoisen särkyneen sydämen, sillä sydänhän siinä särkyi, kun joutui hyvästit sanomaan.

Ainutlaatuinen kissa.

Toukokuu hujahti nopeasti ohi ja omalta osaltani työharjoittelut on päättyneet ja 

ensi viikolla käymme näytön arvioijien kanssa viimeiset keskustelut ja arvioinnit.

Suurin työ on kuitenkin tehty ja työharjoitteluista jäi todella hyvä mieli.

Näillä eväillä on mukava jatkaa niin töissä kun omassa puutarhassakin.

Mukavaa kesäkuuta!