Pikapostaus sipuleista

Heippa täältä kiireen keskeltä! Syyslomaviikko vierähti töissä puita ja pensaita istuttaen ja nurmikkoalueita kylväen. Välillä ihan ok säässä, mutta onnistui yksi sadepäiväkin kastelemaan meidät ihan kunnolla. Onneksi kotona odotti kuuma sauna! Voi, mitä sitä viherrakentaja tekisikään syksyllä ilman saunaa? Vilustuis vielä pahemman kerran! Mutta se työasioista, nyt haaveilemaan kevään kukkaloistosta!

Istutin lokakuun alkupuolella kukkapipuleita uusiin kukkapenkkeihin. Niihin on kiva istuttaa, kun ei ole vielä perennat ja muut vallanneet alaa, vaan voi kaivaa ihan huoletta isommankin kuopan useammalle sipulille kerralla. Tulppaaneista tein seoksia koriin, jotta eri lajikkeet sekoittuisivat sopivasti. Lisäksi istutin narsisseja, krookuksia, lumikelloja...

Tummat ja vaaleat tulppaanit yhdessä on aina hieno sekoitus. Lisäksi laitoin sekaan vihreitä ja valko-kelta-vihreitä tulpppaaneja. Lumikellot on mun lemppareita ja niitä voisin istuttaa joka paikkaan. Kaupan valikoimissa silmiin pisti myös kuvan alareunan kaksiväriset helmililjat. Niitä oli tottakai saatava mukaan, näyttivät niin kuin olisivat saaneet kermavaahtokuorrutteen. :D

Toiseen penkkiin meni niin ikään tummia ja vaaleita tulppaaneja, narsissia, lumikelloja ja sitten tuota erikoisen väristä Krookusta. Toivottavasti se on oikeastikkin tuollainen nuotion liekin värinen. Jään jännityksellä odottamaan minkälainen liekehtivä kukka sieltä keväällä pilkistää!

Ja koska tämä puutarhuri on toisinaan varsinainen takkutukka, niin istutin puutarhaankin kukkien punkkariksi tituleeratun Hietalaukan, Allium 'Hair' :D  Mä niin odotan, että nään tämän pörröpään pilkistävän kukkapenkistä! Voisin hyvin kuvitella sille basson käteen ja hiukset liehumaan musiikin tahdissa :D:D

Hyvää alkavaa uutta viikkoa!

:)

Hyasintti-ikkuna

Hyasintit eteisen ikkunan välissä 

viihtyivät niin hyvin viime vuonna, että

tästä taitaa tulla ihan perinne.

Viileässä ne kukkivat pidempään ja 

hajukaan ei haittaa ketään.

Laitoin havunauhan patterilla toimivien valojen

kera koristeeksi. Valot toimivat ajastimella, niin

ikkunaa ei tarvitse joka välissä aukoa.

Vesikin kestää pitkään laseissa, sitä tarvitsee luultavasti

lisätä vasta lähempänä uutta vuotta.

Ensi keväänä koitan muistaa istuttaa

hyasintit kukkapenkkiin.

Viime vuotiset löysin syksyllä kuivaneina varastosta :D

Leppoisaa viikonloppua!

Salaisuus mullan alla

Tänään oli vihdoin iltapäivä aikaa

touhuta omassa puutarhassa.

Sehän tarkoitti sipulien piilottamista mullan alle

Siirsin tänä kesänä kukkineet laukat parempaan

paikkaan ja pistin pussillisen lisää.

Todetakseni vain, että eihän se pussillinen 

riitä tähän laukkahullaannus-tautiin ensinkään.

Pitää käydä ostamassa lisää, onneksi vielä ehtii :D

Salainen puutarhuri oli myös liikkeellä

ja piilotteli salaisuuksia mullan alle.

Ensi kesänä jonkun pihassa kasvaa

yllätyskukkijoita. :)

Kuka, missä ja mitä?

Enpä kerro vielä ;)

 

Onko sinulle tullut koskaan mieleen yllättää ystävää tai sukulaista

piilottamalla kukkasipuleita hänen puutarhaan?

Sellaisia, joista hän on aina haaveillut, mutta syystä tai

toisesta jäänyt aina istuttamatta?

Ensi kesänä on mielenkiintoista nähdä miten yllätys onnistui 

:)

Laukkojen jälkeen olikin vuorossa

kasvihuoneen tyhjäys operaatio.

Tomaatit kasassa.

Keräsin viimeiset tomaatit sisälle kypsymään.

Indigo rose oli tomaatti, joka huomattiin.

'Mitä, sulla on mustia tomaatteja???'

Oli usein kuultu huudahdus :D

Eli, jos haluat, että kasvarisi kasvatit huomataan,

kasvata mustia tomaatteja.

Ne loistaa pihan poikki vierailijan silmiin ja

vetää puoleensa katsojia kuin magneetti.

Kannattaa myös varata maistiaisiksi muutama... ;)

Pikkuinen kurkkukin sinnitteli vielä ikkunalla.

Kovin oli piikikäs tapaus.

Ja olihan mulla tottakai puutarha-apuri, Justus paikalla.

Katteena olleet heinät sai kyytiä...

Taitaa olla pikemminkin viihdealalla...

Ehkä sirkuksesta karannut...?

Joka paikkaan pitää kiivetä. 

Tässä mennään jo kasvarin katossa.

Kasvari vaatii aika reilusti päivitystä ennen ensi kasvukautta. 

Ikkunoihin pitää uusia muutama lasi ja kasvualustan 

ympärillä olleet lahonneet laudat vaihtaa. Kattoonki täytyy yksi

valokatelevy uusia, se vuotaa.

Tämä kuva sopisi tulevaan vastaukseeni 

haasteeseen puutarhan ongelmakohdista 

:D

Mutta siihen palataan myöhemmin,

nyt herkutellaan viimeisillä tomaateilla.

Ps. Ne mustat tomaatit ovat punaisia sisältä ;)

 Hyvää lokakuun ensimmäistä viikonloppua!

Instagramiin päivittyy kuvia viikon varrelta

tiuhempaan, niin töistä kuin vapaa-ajaltakin.

Instan tarinoita päivittelen myös usein kuvin ja videoin.

Linkki instagram-tililleni sivupalkissa :)

Toukokuu kukkii

Tänä vuonna kevät oli kaksi viikkoa etuajassa. 

Siitäkin huolimatta, että lumihankien keskellä mietti, 

että kuinka myöhälle kevät nyt menee.

Mutta ei. Tänä vuonna toukouussa on puhjennut kukkaan moni,

 joka yleensä kukkii vasta kesäkuun puolella. 

Tässä pala toukokuun kukintaa kuvina.

Tulikellukka (Geum coccineum) hehkuu punaoranssina.

Parin vuoden takainen rikkaruohottuneen kukkapenkin ylösnosto ja uudelleen istutus palkittiin.

Perennat ovat tuuhentuneet silmissä ja juolavehnä ja nokkoset ovat väistyneet.

Viime vuonna istutettu särkynyt sydän (lamprocapnos spectabilis) kasvatti muutaman sydämen.

Laukkoja istutin viime syksynä ja ne kukkivat komeasti.

Kastella on saanut runsaasti kuivuuden jatkuessa.

Tarha-alppikärhö (Clematis Alpina 'Plena') 

Taustalla kasvavaa humalaa joutuu ohjailemaan, jotta ei 

kietoudu Clematiksen ympärille.

Kalliokielo (Polygonatum odoratum)

Tuoksumatara (Galium odoratum)

Kesäkukkapenkki näyttää vielä vähän ankealta, kun viime viikonloppuna ehdin

taimeni sinne siirtää. Edessä on pari daaliaa.

Eikö se siitä ala näyttämään paremmalta, kun kasvavat.

Pesäkuusi on iloisen kevään vihreä.

Puutarhamyymälästä mukaan lähti uusi pelakuu 'Fireworks'

Se oli jotenkin niin kaunis, että en voinut vastustaa.

Toukokuu on ollut aina uuden kasvukauden alku ja puutarhan heräämisen riemua, 

mutta tänä vuonna siihen sekoittui myös surua, sillä oma rakas puutarha seuralaiseni

löytyi kuolleena läheiseltä pellolta. Vallu-kissa on ollut erityisen rakas meille, koska 

se on omalla höpsähtäneellä persoonallaan saanut hymyn huulille silloinkin, kun 

elämä potki rankimmin päähän. Se tuli aina terassin ovelle koputtamaan, kun

halusi sisälle ja ovessa on muistona pieni vihreä läiskä, kun harmaa maali

on kulunut lukuisten koputtelujen vuoksi pois.

Puutarhatöissä se oli aina mukana, välillä itsekkin multaa tonkien, välillä

vain vieressä makoillen tai lähellä ympäristöä tutkien.

Vallu haudattiin valkoisten kukkien penkkiin ja haudalle ostin

valkoisen särkyneen sydämen, sillä sydänhän siinä särkyi, kun joutui hyvästit sanomaan.

Ainutlaatuinen kissa.

Toukokuu hujahti nopeasti ohi ja omalta osaltani työharjoittelut on päättyneet ja 

ensi viikolla käymme näytön arvioijien kanssa viimeiset keskustelut ja arvioinnit.

Suurin työ on kuitenkin tehty ja työharjoitteluista jäi todella hyvä mieli.

Näillä eväillä on mukava jatkaa niin töissä kun omassa puutarhassakin.

Mukavaa kesäkuuta!

Kevät kierros puutarhaan

Niin ne kevään merkit vain on auringon sulattamille paikoille ilmestyneet puutarhassa.

Lumikellomättään jaoin viime syksynä ja

 nyt pienet lumikellot kurkottavat kohti kevätaurinkoa. 

Laukkojen lehtien kärjet punertaa kivasti :)

Sininen kukkameri tekee tuloaan.

Hassu yhtälö. 

Raparperit aloittelevat kasvuaan ja ihan vieressä on nurmikolla paikoin puolimetriä lunta.

Norjanangervot taitavat tarvita parturointia tänä keväänä. 

Lumitaakka oli sen verran runsas, että oksat ovat painuneet maatamyöten.

Ainut harmi leikkauksessa on, että kukinta jää vaimeaksi. Norjanangervo kukkii nimittäin edellisvuoden versoilla.

Pienet alppiruusut ovat havujen suojassa.

Havut varjostavat riittävästi kevätauringolta ja ainakin nyt näyttäisi siltä, että alppiruusut selvisivät ensimmäisestä talvestaan. Annoin niille jo kevätlannoitterakeita. Ravinteet imeytyvät maahan sulavan lumen mukana kätevästi.

Iloinen yllätys oli alppiruusujen vierellä.

Viime syksynä extempore istuttamani köynnöshortensia kasvattelee muhkeita silmuja!

Sekin siis selvisi talvesta!

Tämä alppiruusujen ja köynnöshortensian istutusaluen on yksi rakkaimmista viime kesänä tehdyistä kukkapenkeistä. Siksipä olenkin niin onnellinen nähdessäni uutta kasvua. :)

Ja se karvainen keväänmerkki...

Kissa viihtyy auringon lämmittämällä terasilla tunnista toiseen, vain auringosta nauttien.

Mukavaa viikonloppua!

#Tulppaanitorstai

Mun täytyy tunnustaa...

...että tämä taisi olla ensimmäinen leikkokukkakimppu, jonka ostin

omaan kotiin...

Toisten blogeissa on ollut kiva katsella kuvia hienoista leikkokukakimpuista, mutta 

oma kukkavillitykseni on suuntautunut enemmän ulos, puutarhan puolelle ja 

pitempään kestäviin kukkiin.

Nyt päätin olla radikaali ja tehdä jotain normaalista poikkeavaa ja kiikutin kaupasta kotiin vaalean violetin tulppaanikimpun. Vaalean violetti, koska siellä ei ollut niitä ihanan syvän punaisia tulppaaneja, joka on ehdottomasti suosikkivärini. 

Mutta onhan nämä nyt aika keväisiä. 

Melkein kuulee jo keväisen linnun laulun tulppaanien seasta :D

Kesyt viikingit,

tulppaanilastissa.

Aina on yksi lähikuva mukaan mahduttava :D

Ja koska tulppaanitorstain puitteissa on menossa Grande finale, tähän loppuun muutamia puutarhani tulppaanikaunottaria vuosien varrelta.

Mukavaa tulppaanitorstaita!