Kasvulaatikko perennakylvöille

Kun on tungosta kylvöpurkeissa, niin täytyy tehdä lisää tilaa. Astelin hallille siinä ajatuksessa, että väsään jostakin jämälautakasasta jonkun simppelin kylvölaatikon lopuille perennakylvöille. Mutta kun silmiin pisti isännän jemmaamat lavakaulukset, ajattelin vähän oikaista. Tein vain ristikon lavakauluksen päälle, jonka avulla saisin pidettyä eri lajit omissa lokeroissaan.

Pääsin laatikon täyttöpuuhin vähän odotettua aikaisemmin lavakaulusoikaisun vuoksi. Reunoille laitoin patolevyä, joista joka vuosi töissä jää ylimääräisiä, kapeita soiroja. Lavakaulus kestää näin pidempään lahoamatta, kun multa ei ole suoraan kosketuksissa puuhun.

Perustin perennaviljelmäni nurmikon päälle, joten vuorasin pohjan vielä kunnon kerroksella sanomalehtiä, jotta viljemiin ei tunkeutuisi maasta mitään ylimääräistä. Sen jälkeen kerros palanutta hevosenlantaa ja multaa. Ihan perus puutarhamulta käy. Mulla oli lannoittamatonta multaa, joten siksi lisäsin hevosenlantaa pohjalle. Päällimmäiseksi laitoin muutaman sentin kerroksen kylvömultaa.

Seuraavana aamuna aikaisin ennen töihin paneutumista ryhdyin kylvöpuuhiin. Olihan ilmakin siihen mitä mainioin. Muuta aste kirpeää pakkasta, aamu aurinko ja tintit laulamassa taustalla titityy-kuoroa. Voiko sitä puutarhuri enempää toivoa? No tietty sitä lunta, mutta luonto hoiti muuten kastelun seuraavana päivänä, kun satoi vettä oikein kunnolla. Peittelin kylvöt muutamalla havunoksalla, että kissat ei käytä sitä vessana.

Mulla oli tietysti puutarha-assari mukana, joka syynäsi kaikki kylvöt ja mullat ja sitten jahtasi kuviteltua kirppua paljuvanhuksen portailla. 

Nyt sitten vaan jännätään, että mitä sieltä maasta nousee ja koska.

Hyvää helmikuun viimeistä viikkoa!
:)

Pajusta nimikylttejä taimille

Tänä vuonna annoin ihan luvan kanssa puutarhamopon keulia siementilausten yhteydessä. Tilasimme saman kylän puutarhurin kanssa kimpassa täytettä kukkapenkkeihin sekä ChilternSeediltä että Seedaholicilta. Chilternseed on Briteissä, mutta tämän vuoden loppuun pystyy vielä tilaamaan brexitin ollessa siitymäajalla. Nähtäväksi jää, miten jatkossa?

Siemenposti seilasi Suomeen viime viikolla ja pääsin aloittamaan kylvöt. Heti ensimmäisenä totesin, että viime kesänä tuli syötyä aivan liian vähän puikkojäätelöitä ja nimikylttimateriaali loppui kesken. Olen käyttänyt jäätelöiden puisia puikkoja nimikyltteinä useampana vuonna, mutta eipä koskaan ole ollut tällaista lajikirjoa kylvettävänä. Siispä suuntasin puukko ja oksasakset kädessä paju apajalleni ja kohta oli veistelty läjäpäin uusia nimikylttejä.

Nimikylttejä varten katkoin paksumpia pajunoksia n. 15cm mittaan. Paksumpia sen takia, että niihin mahtuu kirjoittamaan selkeästi ja pituutta sen verran, että on varaa tökätä tikku kunnolla ruukkuun. Veistelin tikun toisen pään teräväksi, jotta se uppoaa helpommin multaan.

Tikun toisesta päästä vuolin kevyesti pois kuoren. Ei liikaa, niin että oksan keskustan pehmeä osa tulee näkyviin. (Ks. kuva alla) Siihen ei pysty kirjoittamaan, on niin pehmeää. Sen verran kuitenkin täytyy vuolla, että saa tasaisen pinnan, johon on helppo kirjoittaa. Onneksi pajua yleensä on paljon, joten ei haittaa vaikka tulee alkuun muutama harjoituskappale :) 

Vasemmalla vuoltu liikaa ja oksan pehmeä keskus tullut näkyviin. OIkealla sopivasti vuoltu.

Annoin pajutikkujen kuivua sisällä, ja sitten niihin voikin kirjoittaa. Kunnolla kuivattaminen ehkäisee pajua kasvattamasta juuria. 

Laitoin ensimmäisenä kaikki kylmäkäsittelyä vaativat lajit multaan. Tilan ja hermojen säästämiseksi kylvän kaikki perennat ulos. Siellä ne lähtee kasvuun omia aikojaan ja niitä saa siirtää suoraan kukkapenkkiin ilman ylimääräistä koulintavaihetta. Laitoin ensimmäisen satsin isoihin ruukkuihin. Niissä multa pysyy pitempään kosteana, kuin pienissä ruukuissa ja muutenkaan ei ole niin kiire saada taimia maahan, kun juurilla on tilaa on enemmän. Ruukut vain loppuivat kesken. Olisi pitänyt jemmata enemmän viime vuodelta. Tänään olenkin sitten värkännyt kylvölavaa lopuille perennoille. Kirjoittelen siitä myöhemmin, kunhan ehdin kameran kanssa ulkoilemaan :)

Ihanteellista olisi, jos nyt olisi sitä lunta, jolla talvikylvöt peitellä, mutta kun ei ole niin heitin risuja/lehtisilppua päälle. Toki kastelin kylvökset ensin ja annoin veden imeytyä yön yli sisällä. Seuraavana päivänä kannoin ruukut puolivarjoiseen paikkaan odottamaan suotuisaa itämishetkeä.

Mitä sitten tuli tilattua? Akileijoja useampaa sorttia, kirahvinkukkaa, sormustinkukkaa, salkoruusuja, kurjenpolvea, punahattuja eri lajikkeita, nepalinhanhikkia... En edes muista kaikkia :D Mutta kyllä ne tästä kesän mittaan selviää :D

Olo on kuin pikkulapsella karkkikaupassa :D

Nyt ei vaan malttais odottaa, että kuinka mikäkin kasvi lähtee kasvuun. Ravaan varmaan kevään mittaan joka välissä suurennuslasin kanssa tuijottamassa joko jotakin näkyy :D

Loppuun on vielä pakko päivitellä tätä epätalvea...

Helmikuu on puolivälissä ja tänään koin puutarhassa melkoisen yllätyksen. Jos kysyttäis, että mihin aikaan raparperi aloittaa yleensä kasvunsa, niin kuinka moni heittäisi vastaukseksi helmikuun? No, meidänpä raparperi vastaisi tänä vuonna juurikin helmikuun!! Meillä, nelosvyöhykkeellä!! Ikinä, koskaan, milloinkaan helmikuussa ei ole mitään kasvua näkynyt edes lumikelloissa, jotka yleensä on ensimmäisenä pinnassa. Ja nyt mietin pöyristyneenä, että joko nyt pitää raparperipiirakkaohjetta alkaa kaivelemaan...? 

Helmikuiset raparperinalut

Talvikaipuusta huolimatta, ajatukset suuntaa kevääseen.

Hyvää Helmikuun toista puolikasta!

Ja myös myöhäiset ystävänpäivät blogiystäville!

Onneksi ystävänpäivä voi olla joka päivä.

:)

Haaste: Puutarhavuosi 2019

Sain Puutarhavuosi 2019-haasteen Puutarhurin tytär-blogista. Tässä omat vastaukseni haasteeseen. Jonkin verran tulee toistoa, kun vuoden alussa tein postaukseen tiivistelmän viime vuodesta, mutta kysymysten myötä tulee viime vuotta pohdittua myös eri näkökulmista. :)


1. Mitä sellaista teit puutarhassa mitä et ole koskaan kokeillut?                                   
 a. Suunnittelua / Suunnitelmissa               
 b. Laiskottelua /Hullunlailla ahkerointia     
 c. Kasvattaa hyötyksveja /Koristekasveja                                             
 d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Kasvatin ensimmäistä kertaa perennoja siemenistä ja kokeilin uutta kasvatustekniikkaa. Ja mietin samalla, että miksi en ole tätä aiemmin tehnyt? Koukuttavaa puuhaa ja saa kukkapenkkien täytettä edullisemmin ja enemmän kerralla. Toki siinä oma vaivansa on, mutta kuuluu harrastuksen luonteeseen :D
 

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi suunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä? 
 c. Suunnilleen kyllä
 d. Hmm... "viheltelyä" "suunnilleen"...

Suunnileen. Toki muutoksia tuli mm. kasvien suhteen. Sain puutarhuriystävältä hänen kasvattamiaan siementaimia ja tein myös kasvilöytöjä joita ei sisältynyt suunnitelmaan. Mutta suunnitelmanhan kuuluukin kehittyä matkan varrella.

3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi 
c. Muutama 
d. Autolastillinen...eikun kaksi, eikun...

Varmaan tuo autolastillinen ainakin :D Perhosrinne nieli kasveja runsaasti ja vielä jäi tilaa tämän vuoden hankinnoille.

4. Menetitkö kasveja?
a .En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
 b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
 c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
 d. Älä edes kysy kuinka monta!

Viime vuoden talvi oli suotuisa runsaine lumipeitteineen, joten talvivahinkoja ei juurikaan tullut pihalla. Laventelia kokeilin kukkapenkkiin istutettuna, mutta ei lähtenyt kasvuun. Toinen juurakoista kasvattamani pioni ei noussut keväällä, mutta sitä se enteili jo ensimmäisenä kesänä, kun jurotti paikallaan. Talvetushuoneessa pistokkaasta kesällä kasvatettu verenpisara kuoli ja samoin muutaman vuoden vanha keijunmekko.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi mitä et ole vielä(kään) saanut?

Laavun. Siihen on tukit jo pinolla ja nyt odottelen innolla, että pääsen opettelemaan niiden veistämistä. Laavun ympärille metsäpuutarha, kuinkas muuten. Lisäksi hyötykasvitarha pitäisi tehdä uudestaan ja sen yhteyteen kasvihuone/puutarhurin väkertelymaja.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019
a. Sää
b. Kukkaloisto 
 c. Joku muu. Mikä?

Pihan salaojitusremontti. Isoin urakka on ohi ja tulevanan kesänä pääsee tekemään näkyviin jäävää pintaa :)

Mullin mallin

7. Mikä on suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Edellisen vastauksen salaojitusremontti isännän kanssa toteutettuna. Omista projekteista perhosrinne, joka otti aimo harppauksen eteenpäin.

Tästä lähdettiin liikkeelle keväällä

8. Mikä on paras ostoksesi / hankintasi?

Köynnösportti, jonka nikkaroin loppukesästä ja säleikköomenapuu.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä 
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako? Eeei suinkaan...!

Kompostin kannen kissan kestävyyttä epäilen vielä. Talven on saanut olla rauhassa kynsien teroitukselta, kesä näyttää kuinka mukava se kissan mielestä vielä on. Kompostina muuten hyvä, mutta jos kissa repii kannen pilalle, niin sitten olisi pitänyt hommata toisenlainen. Aika näyttää.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

No tietysti nämä höpsönhassut tuijat! Ne ei ollu moksiskaan talvesta vaan näyttävät viihtyvän meillä oikein hyvin.

11. Mikä oli suurin pettymyksesi?

Hmmm... Toinen kuiva kesä putkeen. Olisi ollut kiva, jos sadetta oltaisiin saatu enemmän. Nyt talven aikana vettä on tullut kyllä senkin edestä. Toivottavasti pohjavesivarastot täyttyvät.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
 b. Kiviin kivetyksiin 
 c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

No siihen salaojitusremppaan tais mennä. Perustukset kun on kunnossa, niin pihasta tulee pitkäikäinen.

13. Mitä opit?

Talvellakin voi tehdä puutarhaa. Raivasin perhosrinteen kevättalvella ylimäärisistä puista ja risukoista. Siitä oli helppo lähteä työstämään itse kasvualustaa maan sulettua. Myös puutarhan puurakenteita pystyy tekemään talvellakin, jos säät suosii tai on sopivat tilat.
Ymmärsin myös, että perhospuutarha ei ole vain ne kauniit perennat ja kukkivat pensaat. Myös toukat tarvitsevat ravintoa nokkosista ja muista luonnon kasveista. Liian siisti puutarha ei ole hyväksi hyödyllisille pörriäisille, ötököille ja muille siivekkäille.

14. Odotatko tulevaa/ alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin
 b. Kunnianhimoisin odotuksin? 
 c. Kauhunsekaisin tuntein? 
 d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Kyllähän sitä odottaa, mutta samalla tiedostaa sen realiteetin, että kesästä tulee myös hyvin työntäyteinen. Suuria suunnitelmia on ja niitä toteutetaan sitä mukaan kun rahkeet riittää. Olen tietoisesti opetellut ajattelemaan niin, että ei ole katastrofi, jos kaikkea ei ehdi/jaksa toteuttaa kesän aikana. Oma piha on harrastus, josta täytyy voida nauttia keskeneräisenäkin. Se ei saa olla työleiri, jossa raadetaan otsa rutussa.

Haasteen säännöt:
1. Kerro keneltä sait haasteen
2. Kerro haasteen aloittaja ( Minna blogista Hiidenkiven puutarhassa)
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
Käy laittamassa haasteen alkupostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.
Haasteen kysymyspohja löytyy Minnalta linkin takaa haasteen lopussa.

Haastan mukaan

Lappalinen etelässä-blogin