lauantai 4. toukokuuta 2019

Aurinko paistaa ja lunta sataa, taitaa tulla kesä..

Aamulla herätessä kiskoin villasukat jalkaan. Ulkona näytti siltä kuin olisi Marraskuu ja ensi lumi satanut. Toisaalta, tuo keväisen vihreä hiirenkorvien raikas väri sijoitti näkymän taas kevääseen. Hieman ristiriitaisen näköinen maisema. Kevään vihreää lumen valkoisella kuorrutettuna.


Sinilijojen kukkiva meri oli laonnut aivan tyystin lumipeitteen alle ja laukkojen vihreät lehdet sojottavat sinne tänne kuin miettien antaako periksi vai sinnitelläänkö kohti lämpöisempiä päiviä? Kevätkurjenmiekat erottuvat tanakkoina valkoisen hangen keskeltä Suomen lipun väreissä.

Näsiä Katajamäen nurkilla on vaihtamassa kukinnasta lehtien kasvatukseen. Sitä ei erota tieltä katsoessa. Pitää tietää etsiä, sen verran piiloon ovat sen edelliset omistajat istuttaneet. 

Vaahtera kasvattelee kukinnon alkuja. Mun silmiin ne näyttää ihan jäätelötötteröiltä :D Mielikuvitus otti taas vallan, kun niitä kameran linssin takaa katseli. Tai sitten mun vaan tekee mieli jäätelöä...


Tuomi on samoissa puuhissa, kasvattamassa kukintoja. Lunta lukuunottamatta tämä on mun mielestä parasta aikaa vuodesta. Kaikki on raikasta ja heleän vihreää. Uutta ja täynnä elinvoimaa. Voikun saisi ihan hetkeksi pysäyttää ajan johonkin keväiseen, aurinkoiseen päivään. Tuntuu, että tämä aika menee niin kovalla tohinalla ohi, ettei siitä edes tajua kunnolla nauttia kaiken kiireen keskellä.


Puutarhassa olen keräillyt talvisuojia pois ja iloinnut erityisesti, että molemmat erikoistuijat ovat selvinneet talvesta. Suojasin molemmat havunoksilla talveksi ja näytti olevan riittävä suoja. Kuvassa Thuja occ. 'Malonyana Holub', joka on köynnöstuen keskellä suojassa kaivinkoneelta. Köynnöstuki olikin hyvä ja näkyvä merkki isännällä koneen hyttiin, että muistaa siinä kohtaa varoa emännän rakkaita havuja :D

Raparperit ovat kasvaa tohisseet kovaa vauhtia, niinkuin joka kevät tekevät. Ensimmäiset kiisselit keittelin jo ennen vappua ja olihan se hyvää pitkän talven jälkeen saada tuoreista raparpereista tehtyä kiisseliä. Niin kevään makuista.

Hyvää toukokuuta!



16 kommenttia:

  1. Voi argh mitä näkymiä toukokuussa, saisi nyt jo tulla vähän lämpimämpiä kelejä. Tänään meilläkin tuiskutti lunta, onneksi ei jäänyt paljon mitään maahan. Valtaosa kasveistakin näyttäisi kestävän nämä kelit kohtuullisen hyvin. Aurnkoista toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanoppa muuta! Oli kyllä melko hyinen herätys, kun aamulla ikkunasta näkyi valkoinen maa. Kylläpä nuo keväällä kasvavat tuntuvat olevan sitkeitä. Ja melkein joka vuotistahan tämä takatalvi on. Toivottavasti nyt ei enää tule kuitenkaan uudestaan!

      Poista
  2. Ulkona on kyllä vähän ristiriitaiset näkymät: lumen määrä viittaisi ennemminkin joulukuuhun, mutta kevään valoisuus tekee siitä jokseenkin kummallista. Meillä ei vielä pensaissa ollut lehtiä, ainoastaan pikkuisen raottuvia silmuja joissain pisimmälle ehtineissä. Näissä sinun kuvissasi on ihan eri meininki. Kurjenmiekkakuvat ovat hienoja. Mukavaa lauantai-iltaa ja toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin vähän itsekkin yllättynyt miten pitkällä kevät jo on. Toki vielä tuolla lakeuksilla, missä ei ole niin suojaista, kasvu on vasta silmujen pullistumisasteella. Tämä metsän reuna on niin paljon lämpöisempi.

      Poista
  3. Meillä ei kevät ehtinyt noin pitkälle ensinkään ennen lumimyrskyä. Lunta tulikin sitten reilut 15 senttiä, mutta aurinko armas sulatti sen jo tänään pois. Varjopaikat jäivät vielä lumen peitton. Mutta kyllä tästä kevään riemuvoitto vielä tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään etenemisen nopeus oli yllätys itsellekkin, mutta niinkun totesin Minnankin kommenttiin, tämä meidän torppa on niin suojassa metsän reunassa lakeuksien tuulilta, että tässä kasvu alkaa jokseenkin nopeampaa. Kyllä, kevät voittaa takatalven! :)

      Poista
  4. Nyt nämä näkymät ei niin kovin naurata, mutta taatusti takatalvi tulee jäämään vahvasti muistoihmme. Kannattaa ottaa runsaasti kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei se tässä vaiheessa paljon naurata, mutta tuleehan näitä liki joka kevät enemmän tai vähemmän. Toivottavasti tämä oli tämän kevään viimeinen.

      Poista
  5. Kauniitahan varsinkin nuo kurjenmiekat ovat lumen keskellä. Jos nyt jotain positiivista tästä säästä hakee! Kyllä lumet sulavat lämpimämpien säiden myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kauniita ne todella ovat valkoista hankea vasten! Kyllä se positiivisten asioiden hakeminen on aina plussaa! :) Hyvä kevät tästä vielä tulee!

      Poista
  6. Teillähän ollaan jo pitkällä keväässä. Meillä Tuurenpihlaja on ainu missä vähän isommat lehet ja ei näyttäs olevan moksiskaan lumesta ja kylymästä. Kauniit ovat kurjenmiekat ja raparperikiisseli nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yllättävänkin pitkällä ollaan! Ne lakeuden tuulet ei osu tänne meille niin rajuna, niin kasvitkin herää aiemmin. Ei tuolla peltojen keskellä vielä niin pitkällä keväässä olla, mitä täällä metsän reunalla.

      Poista
  7. Nuo sinivalkoiset kuvat kevätkurjenmiekoista ovat niin uskomattomia, toisaalta surku mutta toisaalta jotain uniikkia! Keväällä on paljon voimaa, en usko, että se pienistä hätkähtää. Kyllä aurinko kaiken voittaa ja selvitään pienin vaurioin. Mukavaa sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjenmiekat on kyllä tosi kauniita valkoisessa hangessa. Hyvin ne selvisivät, ovat vieläkin määrätietoisesti kukassa, vaikka yöllä meni vieläkin pakkasen puolelle.

      Poista
  8. Ei ollu hauskaa ei, mutta toivottavasti soli täs. Jatkos vaa kevääsen lämpöösiä päiviä kiitos :) Hyvä, että tuijat selevis, sekä talavesta, että isännän kaivuuhommista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä mitänkin toivon! Sopivasti lämpöä ja sopivasti vettä! Tuijista oon kyllä nyt extra onnellinen!

      Poista