Mmmm... Marmeladia

Olen joskus todennut meidän olevan täysin omavaraisia mitä mehuihin tulee. Marjapuskat viinimarjoineen, vadelmineen ja mustikkapensaineen tuottaa runsaan sadon vuosittain ja niistä mehumaijalla keitetyt mehut riittää helposti koko vuodeksi ja välillä niitä jaetaan ystävillekkin. No, ehkä vadelma on ottanut vähän nokkiinsa kahdesta kuivasta kesästä ja sato on ollut pienempi. Mutta joka tapauksessa, pakastin on jälleen mehua täynnä vuoden tarpeiksi ja lopuille majoille on keksittävä muuta käyttöä. Siispä oli aika googlettaa kauan to do-listalla ollut mustaherukkamarmeladin ohje.

Pätevän näköisen ohjeen löysin Suklaapossu-blogista ja eikun kokeilemaan. Marmeladi oli helppo tehdä. Työläin vaihe oli odottaa, että marmeladit kuivuu ja kuivumisen aikana niitä piti käännellä. Nämä kuivuivat huoneen lämmössä kolme päivää ennen kuin olivat niin kuivia, että sokeroitaessa sokeri ei liuennut marmeladiin. 

Vihdoin kärsimätön herkkusuu pääsi maistiaisiin. Mmmm... nämähän maistuu ihan samalta, kuin lapin reissulla aina tuliaisiksi ostamani marmeladit. Ja mikä parasta, näissä ei ole mitään ylimääräisiä säilöntäaineita tai väriaineita, sokerista huolimatta parempi vaihtoehto makeannälkään, kuin kaupan irtokarkit. :)

Serkkuni piipahti kylässä juuri sopivasti marmeladien valmistuttua ja pääsi tietenkin makuraatiin. Sopisikohan näiden pinnalle lakritsijauhe? Heitti serkkuni idean ilmoille. Kun kaapissa kerran sattui olemaan purkillinen raakalakritsijauhetta, niin kokeiltava oli samoin tein. Näin lakritsin ystävän voin sanoa, että toimii! Siis jos tykkää lakritsijauheen mausta. Mutta jos haluaa, että marmeladi maistuu enemmän mustaherukalta, kannatta lakritsijauhe jättää pois. Se nimittäin peittää aika hyvin alleen kaikki hennommat maut.

Ehkäpä seuraava satsi on sitten kokeiltava punaherukasta...? 

Makoisaa sunnuntaita!