maanantai 27. tammikuuta 2020

Tammikuun kummalliset puutarhatouhut

Tammikuu alkaa kääntyä lopuilleen ilman, että se on tuntunut tammikuulta ollenkaan. Nyt tätä kirjoittaessa on vihdoin kerros lunta maassa ja lisää tiputtelee taivaalta koko ajan. Pakkasta on neljä astetta, lakialle kun täältä metsän laidasta lähtee, nousee pakkanenkin -7 asteeseen. Tuntuu suorastaan kylmältä, kun tähän asti mittari on viihtynyt suurimmaksi osaksi plussan puolella, enimmillään +6 astetta.
Aina on hyvä sää kiivetä puuhun

Viime viikon alussa kitkin rikkaruohoja kukkapenkistä. Sehän nyt varsin normaalia puuhaa tammikuussa! Piti oikein tarkistaa, että olenko tosiaan omassa kotopihassa, vaiko jossakin etelässä. Ja sitten piti tarkistaa kalenterista, että en suinkaan ollut nukkunut talviunia läpi talven. Mutta ei. Omassa kotopihassa oltiin ja kalenteri näytti tammikuuta.


Muutama voikukka oli kasvattanut vihreät lehdet ja pari ruohotuppoa vihersi kuihtuneiden perennoiden välissä. Lisäksi kukkapenkin riesa, keuhkosammal, oli riemastunut leudosta talvesta. Suihkuttelin sitä viime kesänä etikkasuihkeella ja se alkoi kuihtua. Ajattelin uusia käsittelyn, mutta lumi ehti maahan viikonloppuna niin jäi tekemättä. No huomenna on taas plussakelit. Etikkakäsittelyn jälkeen maa on hyvä kalkita myöhemmin, sillä etikka happamoittaa maata. Etikkaa voi myös laimentaa niin ei vahingoita muuta kasvillisuutta, jos sitä on kovin lähellä.

Siinä kitkiessä huomasin, että lamoherukka pullistelee silmujaan. Tammikuussa! Hei haloo, nyt takaisin talviunille, jos mielii keväällä olla voimissaan! Mutta milläs sen kasveille kertoa, kun leudot tuulet kutittelee niiden silmuja hereille. Vaan ompa sitä 1930-luvulla kylvetty ruista tammikuussa ja siitä saatu jopa satoa. Että ei nyt ihan ennenkuulumatonta tämäkään.
 

Myös jalopähkämö oli kasvattanut pieniä vihreitä lehtiä. Sekin on ihan sekaisin mikä maa, mikä aika? Toivottavasti nyt ei tule niitä 20 asteen pakkasia lumettomaan maahan. Se talvi muutamia vuosia sitten, kun näin kävi, aiheutti paljon aukkopaikkoja puutarhaan.
Siellä ne vihreät lehdet lepää lumen keskellä
Kylvin viime syksynä kylvämättä jääneet perennojen siemenet purkkeihin ja nostin ulos kylmäkäsittelyyn. Tää on vähän niinku syyskylvö, mutta vaan syksyn tuntuisessa tammikuussa. Pari eri luppoita ja Isotähtiputki. Kunnolla kylvöpuuhiin päästään sitten kun siemenposti seilaa kotiin asti, mutta sainpa jo sormiin mullan tuoksua muutenkin kun kukkapenkkiä kitkiessä. 



Tähän loppuun vielä vertailun vuoksi pari kuvaa vuosi sitten tammikuun lopulla. Lunta oli paljon ja ei tarvinnut murehtia riittääkö sitä talvisuojaksi. Kasaan auratut lumikinokset kesti pitkälle kevääseen, niin korkeita ne olivat.




Mukavaa Tammikuun viimeistä viikkoa!
:)

15 kommenttia:

  1. Ihan on erilaiset näkymät, kuin viime tai aiempina vuosina. Tänään herättiin kevyeen valkoisuuteen, mutta plussalla meni koko päivä.
    Laitoin syksyllä siemeniä purkkiin ja jätin ne kasvimaalle. Nyt voisi jatkaa samalla linjalla. Hoituisi kylmäkäsittely siinä ohessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eivät ole vuodet samanlaisia. Syyskylvöt on käteviä, säästää tilaa, kun taimet kasvaa omaan tahtiin ulkona.

      Poista
  2. Erikoosen lämmintä talavia o pitäny, vai pitääkö sanua, että syksy se vaan jatkuu. Ny o onneksi lunta meilläki, rapiat kymmene senttiä. Ei verä kyllä vertoja viimme vuaren lumitilantehelle, mutta parempi ku ei mitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä tämä enemmän jatkuvalta marraskuulta on tuntunut. Toivottavasti tuo vähäinen lumikerros pysyy.

      Poista
  3. Ei ole vuodet veljeksiä. Kerrassaan erikoisen tammikuun loppuun saatiin meillekin lumipeite ja lisää sataa parhaillaan. Pakkastakin on nyt ja myös jatkuu ennusteiden mukaan, joten ehkä nuo esiin nousseet piipot ja turvonneet silmut vähän rauhoittavat tahtiaan. Hyvää viikkoa sinulle ja onnea kylvöihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos jotain hyvää etsii, niin sade on varmasti tehnyt hyvää kahden kuivan kesän jälkeen. Ainakin joessa on veden pinta noussut kohisten.

      Poista
  4. Voi surkeus, kun osa kasveista ei ymmärrä pysyä talvilevoilla. Tosin minkä ne sille mahtavat, kun säät olivat mitä olivat. Meillä oli eilen reilu kymmenen astetta pakkasta. Tänään oli lauhempaa ja koko päivän satoi lunta. Kyllä sitä on odotettukin! Nyt näyttää ja tuntuu taas talviselta. Toivottavasti sama jatkuu maaliskuun lopulle, jolloin saakin sitten ruveta kevät tulemaan. Tsempit kylvöksille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei ole vielä 10 asteen pakkaslukemiin päästy. Tai no ehkä tuolla lakialla, mutta ei täällä metsän reunassa. Nyt tuo lumi on pysynyt jo viikon verran ja mittari näytti -4 astetta. Jokohan sitä tohtis ajatella talven alkavan...

      Poista
  5. Meille sato 15 cm lunta ja lissee on luvassa. Kyllä kasvisto on ihmeissään tänätalavena. Tuo lamoherukka meillä on pullistellu silimujaan oikeestaan koko talaven ja sen se tekköö jokavuos. Outo kasvi. Kitkemistä miekin meinasin tehä, vaan ajatus tammikuusta sai miut luopumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oo aiemmpina vuosina huomannu lamoherukan pullistelevan silmujaan. Toki se oli viime vuonna metrin kinoksen peitossa.

      Poista
  6. Minulla on ollut myös keuhkosammalta mutta nyt aika hyvä tilanne. Laitan etikan sekaan myös hieman astianpesuainetta. Sinun kannattaa ottaa nyt kuitenkin pois ne mitä näet ja viedä roskikseen . Minä otan aina kun näen sitä ensin vaikka vanhalla lusikalla pinta pois, muovipussiin ja etikka suihketta heti mullan päälle siitä mistä otin sammalta pois. Ja kannattaa aina katsoa kun ostaa taimia pinnalla sitä saattaa olla. Niistäkin minä aina kuorin pintaosan pois, varmuudeksi. Luonto on herännyt ja se voi olla huono asia jos niitä pakkasia tulee. Syyskylvöjä tein mutta saa nähdä mitä tulee peurat on talsinyt maan ihan kuopille. Pitää varmaan yrittää seuraavan kerran ruukkuihin ja sellaiseen paikkaan ne mihin peurat eivät pääse. Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pois raaputan aina ne mitä saan ja ruukun pinnasta myös, tottakai. On vain niin ikäviin paikkoihin levittäytyvää sorttia, että kiven koloista ei saa pois muuta kun etikkaa suihkimalla.
      Harmillista, kun peurat löytää puutarhurin kylvökset. Parempi varmaan siinä tapauksessa etsiä peuravapaa paikka.

      Poista
  7. On tämä tosiaan ollut kummallinen vuoden alku. Istuin äsken terassilla saunan jälkeen ja sade ropisi kattoon.

    VastaaPoista
  8. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista