Lakeus kukkii tapahtuma Jokilaakson puutarhassa

Viime viikonloppuna kävimme perheen kanssa Lapualla Jokilaakson matkailupuutarhassa, jossa järjestettiin Lakeus kukkii-puutarhatapahtuma. Jokilaaksossa riitti katseltavaa myös lapsille ja sillä välin kun minä tutkin puutarhapuolta, isäntä kierteli tyttären kanssa kotieläimiä katsomassa. Oli myös mukava tavata Navettapiian puuhamaa-blogin Paula ja saada kasvot yhdelle puutarhablogille. :)

Nimensä mukaan Jokilaakson matkailupuutarha on joen rannalla, ihan keskustan tuntumassa. Ensimmäisenä silmiin osui tietenkin surukuusiryhmät. Mä niin rakastan näitä kummallisesti kasvavia, oksiaan roikottavia kuusia. Jotkut pitää näitä vähän turhan masentuneen näköisinä, mutta mut ne saa hymyilemään :D

Alueella on suuri potager, joka oli vielä osittain tyhjillään ja joitakin istutuksia tehtiin tapahtuman aikana. Tämä näyttää varmasti hienolta, kun on täynnä kasveja.

Toisella laidalla oli paahteisen paikan kasveja hiekkapedissä. Tästä tulee vähän sellainen aavikkofiilis. Itse tykkään enemmän vihreämmästä puutarhasta hiekan sijaan, mutta kasvivalikoimaa oli kiva tutkia. Reunoilla oli pionipenkkejä, joissa kasvu oli jo vauhdissa ja nuppuja paljon. Olisi kiva käydä pionien kukinta-aikaan uudelleen katsomassa. 

Pallaksenpioni Paeonia mollis

Tämä istutusalue havuineen oli kaunis. Keltakiurunkannukset olivat täydessä kukassa ja näin keväällä se väri kyllä on piristävä, vaikka muuten tulee suosittua muita värejä omissa kukkapenkeissä.

Taimiostoksiakin tein, mutta nyt ei mitään erikoisempaa löytynyt. Kolme kellokärhöä lähti mukaan Taimibongarien osastolta. Taisin olla vähän myöhään liikkeellä, kun valikoima oli huvennut jo niin pieneksi. 

Alueelle tultaessa jaettiin kaikille kesäkukkasiemenseos. Taidan kylvää nämä tuonne niittykasvien sekaan ja katsoa mitä sieltä nousee. :) Oli mukava paikka ja toivottavasti tapahtuma saa jatkoa. Jokilaakson matkailupuutarhassa kannattaa piipahtaa, jos matkareitti kulkee Lapuan läheltä :)

Mukavaa loppuviikkoa!

:)

Perhospensaat

Aika kuluu kuin siivillä kevään päästessä oikein kunnolla vauhtiin. Ensimmäiset istutukset on tehty ja perhospuutarha-alue saanut ensimmäiset pensaat. Perhospuutarhan alusta kirjoittelin jo aiemmin, jutun voit lukea täältä. Ensimmäisenä hankintalistalla oli perhosten ja hyönteisten suosimia pensaita näkösuojaksi rumalle lietesäiliölle. 

Syreeni 'Tinkerbell'

Ostoskärryyn kertyi kaksi syreeniä 'Moskovan kaunotar' ja 'Tinkerbell'. Jasmike 'Tähtisilmä' tuli mukaan tuplana ja sitten vielä rusokuusama. Muutama syreeni jäi vielä uupumaan, mutta eiköhän ne tässä kesän mittaan löydy ja saadaan suoja-aidanne täyteen kasvuun.

Ennen istutusta taimet pääsi taimikylpylään puoleksi tunniksi. Kunnon vesitankkaus ennen istutusta tekee hyvää!

Kaikki muut kuopat sain kaivettua käsin, mutta 'Moskovan kaunottarelle' tarvittiin jo vähän kaivinkoneen kauhaa, kun vastaan tuli maasta isompia kiviä. Mulla on tapana puille ja pensaille tehdä istutettaessa mullasta oma vallihauta, joka estää kasteluvesiä valumasta pois kasvin juuristolta. Sitten kun kastelun tarve pienenee, vallihaudan voi tasata pois. Mutta näin taimivaiheessa auttaa tosi paljon, kun vesi pysyy ja imeytyy taimien juurelle.

Vielä näyttää melko karulta, mutta jahka nämä tästä hujahtavat korkeutta ja leveyttä, niin johan alkaa näkymät muuttua :D

Jalosyreeni 'Moskovan kaunottaressa' oli jo kukan alkuja. Innolla odotan tämän kasvutarinan kehitystä. Kuvissa ainakin näyttää niin kauniilta!

Perennoista siirsin rohtosuopayrtin (Saponaria officinalis) toisesta kukkapenkistä tänne perhosrinteeseen. Tässä sillä on tilaa levitä, jota se kyllä tekee enemmän kun mielellään. Muualla levittäytyy ihan maanvaivaksi asti.

Siitä se taas alkoi, uusi puutarhakausi. Ja kiirettä on pitänyt niin, että ei kaikkea ole edes ehtinyt blogiin päivittää. Niinkuin nämä kylmänkukat!! Ne on aivan ihania!! Kyllä vaan se palkitsee, kun väsyneenä töiden jälkeen kuitenkin jaksaa puutarhakierroksen tehdä. Vaikka ei se työväsymys tässä tapauksessa olekkaan huono juttu, kun saa tehdä sitä mistä tykkää. Kivitöitä tällä hetkellä. Kyllä sen kropassa illalla tuntee, että on nosteltu laattoja ja muurikiviä, tehty pohjia ja heiluttu lapion varressa. Mutta tää on sitä onnellista väsymystä :)

Huomenna aion käydä Lapualla, Jokilaakson matkailupuutarhassa 'Lakeus kukkii'-tapahtumassa. Täytyy muistaa ottaa kamera mukaan, niin saa sitten postailla sieltä kuvaterveisiä tännekkin :)

Mukavaa viikonloppua!

Aurinko paistaa ja lunta sataa, taitaa tulla kesä..

Aamulla herätessä kiskoin villasukat jalkaan. Ulkona näytti siltä kuin olisi Marraskuu ja ensi lumi satanut. Toisaalta, tuo keväisen vihreä hiirenkorvien raikas väri sijoitti näkymän taas kevääseen. Hieman ristiriitaisen näköinen maisema. Kevään vihreää lumen valkoisella kuorrutettuna.

Sinilijojen kukkiva meri oli laonnut aivan tyystin lumipeitteen alle ja laukkojen vihreät lehdet sojottavat sinne tänne kuin miettien antaako periksi vai sinnitelläänkö kohti lämpöisempiä päiviä? Kevätkurjenmiekat erottuvat tanakkoina valkoisen hangen keskeltä Suomen lipun väreissä.

Näsiä Katajamäen nurkilla on vaihtamassa kukinnasta lehtien kasvatukseen. Sitä ei erota tieltä katsoessa. Pitää tietää etsiä, sen verran piiloon ovat sen edelliset omistajat istuttaneet. 

Vaahtera kasvattelee kukinnon alkuja. Mun silmiin ne näyttää ihan jäätelötötteröiltä :D Mielikuvitus otti taas vallan, kun niitä kameran linssin takaa katseli. Tai sitten mun vaan tekee mieli jäätelöä...

Tuomi on samoissa puuhissa, kasvattamassa kukintoja. Lunta lukuunottamatta tämä on mun mielestä parasta aikaa vuodesta. Kaikki on raikasta ja heleän vihreää. Uutta ja täynnä elinvoimaa. Voikun saisi ihan hetkeksi pysäyttää ajan johonkin keväiseen, aurinkoiseen päivään. Tuntuu, että tämä aika menee niin kovalla tohinalla ohi, ettei siitä edes tajua kunnolla nauttia kaiken kiireen keskellä.

Puutarhassa olen keräillyt talvisuojia pois ja iloinnut erityisesti, että molemmat erikoistuijat ovat selvinneet talvesta. Suojasin molemmat havunoksilla talveksi ja näytti olevan riittävä suoja. Kuvassa Thuja occ. 'Malonyana Holub', joka on köynnöstuen keskellä suojassa kaivinkoneelta. Köynnöstuki olikin hyvä ja näkyvä merkki isännällä koneen hyttiin, että muistaa siinä kohtaa varoa emännän rakkaita havuja :D

Raparperit ovat kasvaa tohisseet kovaa vauhtia, niinkuin joka kevät tekevät. Ensimmäiset kiisselit keittelin jo ennen vappua ja olihan se hyvää pitkän talven jälkeen saada tuoreista raparpereista tehtyä kiisseliä. Niin kevään makuista.

Hyvää toukokuuta!