Paikka paljastui taimistoksi. Taimistoksi, joka on kuin puutarha itsessään. Kaikki oli äärimmäisen hyvin hoidettua ja siistiä. Muotoonleikatut puut oli leikattu huolella, niissä näkyi ammattilaisen kädenjälki. Kävelin kameran kanssa pitkin puutarhan polkuja vain ihmetellen kaikkea ympärillä olevaa. Tällaiselle puita rakastavalle puutarhurille tämä oli suorastaan taivas!
Valitettavasti en löytänyt taimistolta itse puutarhuria ollenkaan. Taisimme olla sen verran myöhään liikkeellä, että paikka ei ollut enää auki, mitä tosin ihmettelin, kun portit olivat kuitenkin avoinna. Bosniassa nimittäin kaikki talot on aidattu ja portit on aina kiinni, jos paikalla ei ole ketään. Täytyy varmaan luvata itselleen, että seuraavalla kerralla yritän järjestää vierailun silloin, kun puutarhuri on tavattavissa...?
Vaikka en mitään olisi pystynyt täältä tuliaisiksi tuomaan, ideoita tämä paikka sai aikaan paljon. Haluan muutenkin tuoda puutarhaamme jotakin tuolta maasta, jonne pala sydäntäni on jäänyt. Jotain mikä aina muistuttaa niistä ihmisistä ja kylistä joilla olemme päässeet käymään.
Jos jotakuta jäi mietityttämään, että miksi juuri Bosnia, niin lyhyt katsaus siihen. Matkammme ei varsinaisesti ollut lomareissu, ei kyllä työreissukaan.. tai ehkä tavallaan... Teemme näitä reissuja yhteistyössä Fida internationalin kanssa ja tällä reissulla kävimme mm. Fidan kummilapsikylissä järjestämässä lapsille leiripäiviä sekä autoimme yhtä suurperhettä, jotka elävät aivan järkyttävissä olosuhteissa, uuden, lämpöisemmän kodin rakennustöissä. Näkee niin paljon asioita, mitä turistina ei näkisi ja se jättää joka kerta jäljen sydämeen. Siksi tie vie usein tuonne Balkanin maihin. <3
Tämä taimisto, Rasadnik, muuten löytyy Tuzlan kaupungin liepeiltä, kun ajelee kohti Kiseljakia. Ehdottomasti suositusten arvoinen käyntikohde, jos sinne päin sattuu matka osumaan :D
Ja hei, mukavaa Heinäkuuta!
Se tuli ihan huomaamatta, kun reissussa ajantaju
katoaa :)
