tiistai 15. tammikuuta 2019

Kuihtunut Hydrangea

Viikonlopun aamujen talviaurinko,
kamera ja kuivunut kukinto
Hydrangea Paniculata 


Varjoleikkissä kuivuneesta hortensian
kukinnosta kasvoi puu.

Puun myötä kasvoi myös ensimmäinen
 kesäinen suunnitelma omaan puutarhaan.
Ehkäpä tulevana kesänä istutan
jonkin uuden hortensian.


Kuivuneet, pienet kukat ovat kuin
 keijukaisen kesällä tekemästä seppeleestä.

Jätän kesäisen suunnitelman heräilemään rauhassa,
nyt nautin vielä talven tarjoamasta kauneudesta.

Lasipurkki... juomalasi... tuikkukynttilä...

...väliin syyshortensian kukkia...

Nyt voin ihailla niiden kauneutta kynttilän valossa.


 Kukkia, joita vain talvinen puutarha voi tarjota.
Puutarhan ei tarvitse loppua talveksi.
Se on vain eritavalla kaunis.

Mukavaa viikkoa sinulle!





maanantai 7. tammikuuta 2019

Huomenta!


Heräsin juuri talviunilta. 
:D

Blogitauko venähti koko loman mittaiseksi,
mutta kyllä teki hyvää hetkeksi hiljentää tahtia
niin somen suhteen kuin muutenkin elämässä.

Epäilen että en ole ainoa laatuaan, mutta
olen huomannut omaavani taidon täyttää 
kalenterin vapaa-aika niin täyteen ohjelmaa,
menoa ja tekemistä, että ajoittain elämän tehtäväni tuntuu
olevan aikataulutus ja kellon kanssa kilpajuoksu.
Ja sitä juoksua kun en ennenkään ole voittanut, 
oli aikakin jo vetää jarrusta, hiljentää tahtia
ja aloittaa uusi vuosi oikein kunnon laihdutuskuurilla.
 Kuurin kohteena perinteisestä poiketen
en ole minä vaan mun kalenteri. :)

Siinä missä minä olen nukkunut talviunta,
on talvetushuoneessa Pelargoni 'Fire work' täysin hereillä.
Kuvittelee kai olevansa muumipeikko ja otti vuodenvaihteen
kukkien vastaan. Kunhan nyt sentään ei pulkkamäkeen lähde...
x)

Blogissa jatkuu puutarhan tarinat sitä mukaa, kun niitä
puutarhuri puutarhaansa kirjoittaa :)

Hei aurinko!
Luottavaisin mielin uuteen vuoteen!

Kukoistavaa uutta vuotta jokaiselle
viherpeukalolle!



Ps. Viimeisen kuvan lapasesta ja sen parista juttua Sukkasillaan-blogissa.
Linkki sivupalkissa...

maanantai 17. joulukuuta 2018

Joulukoristeet polttamalla

Suosikkijoulukoristeissa on ripaus luontoa.
Koivukiekkoja, juuttinarua ja puuhelmiä.

Kuviot syntyy kolvilla keittiössä liesituulettimen alla.
Liesituuletin vie pahimman käryn puun tummuessa.

Koivukiekot sahasin tontin laitamilla kasvaneesta
ohuesta koivunrungosta. Yhdestä rungosta 
riittää jo melkoisesti tekemistä.
Kiekkojen annoin kuivua viikon verran viileässä
varastossa ennen kun toin ne sisälle.
Huoneen lämmössä ne halkeavat kuivuessaan
liian nopeasti.

Isäntä katseli kiekko kasaa ja meinasi, että kyllästyn
muutaman tehtyäni. Oli väärässä :D 
Tämä olikin kivaa!

Kiekkoihin porasin ohuella poranterällä reiät juuttinarua varten.




Näitä voi ripustaa kuuseen, laittaa lahjapaketin koristeeksi tai
antaa lahjaksi koko sarjan.
 Malleja löytyy esimerkiksi Pinterestistä runsaasti.

Blogin ja muutenkin somen osalta alan hiljentyä joulunviettoon ja
pian alkavaan lomaan.
Seuraavan postauksen merkeissä palaillaan joulun jälkeen
:)


Mukavaa ja leppoisaa joulunaikaa!
:)


lauantai 15. joulukuuta 2018

Hyasintti-ikkuna

Hyasintit eteisen ikkunan välissä 
viihtyivät niin hyvin viime vuonna, että
tästä taitaa tulla ihan perinne.

Viileässä ne kukkivat pidempään ja 
hajukaan ei haittaa ketään.

Laitoin havunauhan patterilla toimivien valojen
kera koristeeksi. Valot toimivat ajastimella, niin
ikkunaa ei tarvitse joka välissä aukoa.
Vesikin kestää pitkään laseissa, sitä tarvitsee luultavasti
lisätä vasta lähempänä uutta vuotta.


Ensi keväänä koitan muistaa istuttaa
hyasintit kukkapenkkiin.
Viime vuotiset löysin syksyllä kuivaneina varastosta :D




Leppoisaa viikonloppua!


torstai 6. joulukuuta 2018

Suomi 101


Oma maa neljällä vuodenajalla ja
kauniilla, puhtaalla luonnolla varustettuna
on kertakaikkiaan kiitollisuuden arvoinen!
#kiitollinensiunattuonnellinen


Hyvää itsenäisyyspäivää!

maanantai 3. joulukuuta 2018

Juurella

PUUtarhurin maljakosta löytyy
tietenkin puita. 


Puilla on erityisen kaunis juuristo
ja se pääsee oikeuksiinsa lasimaljakossa.

Männyn taimi kasvoi väärässä paikkassa hallin
pihassa ja nappasin sen kesällä siitä maljakkoon.
Pakkasten tultua siirsin sen terassilta sisälle
ja siinä se edelleen viihtyy ja vihertää.
Veden vaihdan kerran viikossa.

Kaivelin myös kuvakansioita edellisiltä vuosilta ja
sieltä löytyi jouluisia kuvia kuusesta.

Jäisen vaikutelman saa aikaan, kun
lasipurkkiin ryttää sellofaanin palan kuusen
juuriston ympärille ja kaataa vettä päälle.


Hyvää joulukuuta ja rauhallista jouluaikaa!
 
Itsellä tuon rauhallisen joulunajan tarve on
tänä vuonna jotenkin korostunut, hektisen elämän pyörteissä.
Siksipä sitä toivottelen sinne ruudun toisellekkin puolen!
:)



torstai 29. marraskuuta 2018

Kompostointi haaste

Sain tämän kompostointi haasteen 
Haasteen on laittanut matkaan Rikkaruohoelämää-blogin Between
ja saatesanat haasteelle kuuluu näin:

"Kompostoiminen on meille puutarhureille tärkeä asia. Olisi kiva kuulla, miten sinä hoidat puutarhajätteen kompostoinnin ja kompostoinnin ylipäätään? Toimiiko vai onko ongelmia? Jotta aihetta tulisi pohdittua kommenttikenttää laajemmin, laitan liikkeelle haasteen, jonka sisältö on esitellä oma kompostointijärjestelmä etuineen ja haittoineen."

Kompostialuetta vähän esittelinkin jo syksyllä 
lahopuuaidan yhteydessä, joten
vähän tulee kertausta sieltä, mutta
perehdytään nyt vähän syvemmin 
kompostointiin.


Talousjätekompostori, niinkuin lahopuuaita postauksessa 
mainitsinkin on uusimisen tarpeessa.
Tämä pysyy kasassa roudarin teipillä ja
jäätyy talveksi. Mutta kompostikuivikkeen
avulla toimii ihan riittävästi plussakeleillä varsinkin kun kompostijäte
saa jatkokompostoitua vielä puutarhajätteiden seassa toisenkin vuoden.
Loppuviimein tuloksena on hyvää komposti
multaa. Vähän pitemmällä kaavalla tehtynä.
Mutta kyllä seuraava talousjätekompostori
valitaan huolella. Kompostimulta on kuitenkin
arvokas asia isossa puutarhassa. Suosin muutenkin 
puutarhan lannoituksessa omavaraisuutta
(ja tuttujen hevosystävien tuotoksia)
niin paljon kuin vain pystyn.

Meillä on kompostointi alue tontin reunalla ja alkuun siellä oli
ihan kunnon aidat, mutta vuosien saatossa ne
alkoivat kaatuilla, niiden lahotessa alareunasta.
 Aidat kerättiin pois ja ylläripylläri, paikka jäi ilman aitoja
pitkäksi aikaa. 

Ogelmaksi muodostui myös villiintyneet vadelmat, jotka kasvattivat uusia
versoja mahdottomalla voimalla kompostin puolelle, yhdessä nokkosten kanssa.
Eikä ihme, olihan tarjolla ravinteikasta maata.
Tämä oli yksi niistä alueista, jotka karkasivat käsistä
niiden vuosien aikana, kun puutarhan hoito jäi
vähemmälle loppuun palamisen vuoksi.

Viime ja edelliskesän aikana aloin
kompostialuetta ottaa uudelleen haltuun.
Raapaisin yhtenä keväänä koko vadelma-nokkos pöheikön pois meidän 
pienimmällä kaivinkoneella.
Kuvassa kompostialue näkyy kaivinkoneen takana,
juuri kun olen ryteikön raivannut ja seuraavaksi aloin tehdä
tuolle vadelmarivistölle uutta kasvupaikkaa.


Kesän ajan kompostialueella oli pressu peittämässä pohjaa,
jotta ryteikkö ei kasvaisi takaisin.
Kaikista parashan on, jos aluetta pitäisi kaksi kasvukautta peitettynä.
Silloin rikkakasvien juuristot tukehtuisivat valon
puutteessa.

Tänä vuonna loppukesästä tarvitsin kipeästi
puutarhajätteelle parempaa kompostointipaikkaa.
Kummasti alueen tekemistä motivoi 
tuo lahopuuaita, joka alkoi myös kesän aikana muotoutua
kompostialueen sivulle.

Tällä hetkellä aita on vain yhdellä sivulla komposti aluetta,
mutta sitä olisi tarkoitus jatkaa sitä mukaa, kun risuja alkaa
kertyä enemmän. 

Nyt kompostissa on kaksi lokeroa olkipaaleilla rajattuna,
alla on reilu kerros sanomalehtiä rikkaruohoja tukahduttamassa,
niiden päällä risuja ilmavuutta tuomassa ja päälle kasattu 
puutarhajätteet, lehdet yms.

Toisessa lokerossa on edelliskesän kasvijätteet jatkamassa
maatumista. Kärräsin ne väliaikaiskompostikasasta
tänne ja väliin sujautin talousjätekompostorin tyhjäysjätteet.
Saavat muhia peiteltynä vielä toisenkin talven ja ensi kesänä
minulla on toivottavasti ravinnerikasta multaa käytettävissä.


Kaikki lehtijäte ei suinkaan päädy tänne kompostiin.
Etenkin nopeasti maatuvat pihlajan lehdet kärrään
syksyllä suoraan kukkapenkkeihin ja pensaiden juurelle katteeksi.


Kuvassa on viime kesän kesäkukkapenkkiä siistittynä ja
lehtikatteella peitettynä. Laventelin jätin penkkiin
kokeilemaan talvenkestoaan. Lajike on Suomen
oloissa paremmin kestävä 'Stoechas Anouk'.
Ensi keväänä kerron sen kuulumisia, miten kävi. :)


Kompostoinnissa on siis vielä parantamisen varaa,
mutta tämän kesäinen ahkerointi alueen suhteen oli jo
iso harppaus eteenpäin. Ja varsinkin kun lahorisuaidan
saa jatkettua kompostialueen kaikille sivuille näkösuojaksi,
alkaa alue olla jo katseenkestäväkin. :)

Laitan haasteen eteenpäin seuraaviin ihaniin puutarhoihin:
Versoja Vaahteramäeltä
Anun puutarha