Punahatut aloittivat kukinnan ja saivat heti seuraa perhosista.
Punahattujen vieressä on kesäkukkakylvöksiäni ja niistä narsissitupakat kurkottelevat kohti taivasta.
Uskomatonta miten niin pienestä ja olemattomasta siemenestä voi kasvaa näin suuri ja kookas kasvi!
Tupakkoita vaivaavat vain pienet kärpäset.
Tuntuu että sekä koriste- että narsissitupakka vetää näitä puoleensa kuin magneetti.
Eivät tunnu kukintaa häiritsevän, mutta eihän tämä hyvältäkään näytä.
Partaohra on kuumuudesta huolimatta kasvattanut satumaisia tähkiä.
Tästä tykkään niin paljon! Se on kiva lisä perennapenkkiin.
Musta petunia alkasi hassuttelemaan ja kasvatti pari raidallista kukkaa.
Liekö saanut auringonpistoksen :D
Liljat ovat myös aloittaneet kukinnan.
Valkoisten takana on mustia liljoja, mutta ne ovat vielä nupulla.
Humalan kiipeilypuuksi jätetty omenapuun runko sitkeästi kasvatta yhteen jäljelle jääneeseen oksaan omenia. Ja tänä vuonna niitä taas tulee paljon.
Puut joskus yllättää sitkeydellään, vaikka tästäkin kaksi muuta haaraa ovat jo kuolleet ja katkottu pois, yksi vain sitkeästi tahtoo meitä omenoilla muistaa.
Vaan ilolla otamme omenasadon vastaan, nuorempiin puihin kun niitä ei vielä kymmentä enempää tule.
Kesä on kulunut taas hurjaa vauhtia ja näillä helteillä ei ole oikein jaksanut mitään isompaa puutarhassa alkaa värkkäilemään. Jos totta puhutaan, niin vähän jo ikävöin villasukkia :D
Viileitä ja kuulaita syysaamuja, kun voi vetää villasukat ja villatakin päälle ja mennä aamukahville terassille. Mutta toisaalta, uintikelejä on piisannut ja onhan se kiva pulahtaa järveen viilentymään :)
Mukavaa viikonloppua!
